torstai 30. elokuuta 2012

Johanna Sinisalo - Lasisilmä

Teos, 2006
sivuja 332.

 Olin Tampereella käymässä toukokuussa muutamia kertoja ja tuolloin löysin Tullintorin kirjakaupasta tämän kirjan. Olen kuullut Sinisalosta ja Ennen päivänlaskua ei voi -kirjasta aikaisemminkin. Tämä kirja kuitenkin herätti erityisesti mielenkiintoni, koska teos kertoo toimittajaksi haluavasta Tarusta, joka päätyy käsikirjoittamaan Lähiö-nimistä televisiosarjaa.

Täytyy heti alkuun myöntää, että aloitin kirjan toukokuussa ja luin puolet silloin ja puolet tässä parin päivän sisään. Alkupään tapahtumista ei ole niin selkeitä muistikuvia, mutta todettakoon, että pidin kirjasta jo silloin, vaikka yhtäkkiä kirja unohtuikin muiden kirjapinojen alle.

Niin, Lasisilmä kertoo Tarusta, hänen yksityiselämästään ja Lähiö-sarjasta, jota hän ja viisi muuta tyyppiä käsikirjoittavat. Lähiö on vähän kuin Salatut Elämät, jatkuvasti tapahtuu romansseja ja epäonnistumisia. Jatkuvasti käsikirjoittajat miettivät, miten he voivat pyörittää keksittyjen henkilöhahmojen elämää niin, että katsojat saavat mitä tarvitsevat.

Taru on alussa hyvin herkkä ja suojeltava ja loppua kohden hän muuttuu manipuloivaksi ja dominoivaksi. Hahmon kehitys kirjassa on todella kiinnostava. Tavallaan pelottavakin, kuinka noin vain jokin ihminen voi muuttua ihan kummalliseksi ilman, että itse ei oikein huomaakaan. Koko touhussa (ehkä se onkin vain Tarun päässä!) tuntuu todellisuus ja televisiofiktio sekoittuvan ja se on joissain kohdissa lähes ahdistavaakin. Yhdessä vaiheessa luulin juonen kallistuvan johonkin scifiin tai magiaan. Mielestäni on hyvä, ettei Sinisalo mene taikuus/yliluonnollisuusjuttuihin, koska se olisi tehnyt tarinasta tylsän taikuusfiktion ja vienyt uskottavuutta pois. (Mielestäni oudot asiat liittyvät lähinnä Tarun mielenterveyteen kuin yliluonnollisuuksiin!)

Johanna Sinisalon kieli on todella hyvää ja kiinnostavaa. Hän osaa käyttää todella hyvin sanoja ja lausahduksia, ja kaiken lisäksi hän rakentaa kirjan juonen erinomaisen hyvin. Vaikka kirja kertookin yhden porukan ja yhden televisiosarjan edistymisestä, se on todella kiinnostava. Ja vaikka kirja saattaisikin näin lyhyesti tiivistettynä kuulostaa nuorten kirjamaiselta diipadaapalta, sitä se ei todellakaan ole.

Kaiken lisäksi olen todella iloinen saadessani paljon uutta tietoa käsikirjoittamisesta! (En ehkä osaa pukea sanoiksi kirjan aiheuttamaan kiinnostusta, mutta se sanottakoon, että tämä nousi yhdeksi lempikirjoistani!)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti