Hei, olen Katarina ja olen utelias. Pidän kirjoista ja sanojen leikinnän katselusta. Kirjoitan kovin mielelläni itsekin, ja joskus jopa haaveilen salaa omasta kirjoituskirjaprojektista. Sellaiset asiat jää nähtäviksi. Dekonstruktiivinen näkemys saattaa väittää, että kaikki kirja on vain kirjoittajansa lukemien kirjojen tuotos. En siitä tiedä. Pohdin kuitenkin kirjoittamista ja lukemista sekä niiden suhdetta. Olen aina muistaakseni keskittynyt enemmän kirjoittamaan. Pienenä luin suuret määrät; nykyään en niinkään. Kirjat, joita olen viimeajat lukenut ovat olleet enemmän tai vähemmän suuresti informatiivisia, usein koulua varten selattavia opuksia.
Tänään kuitenkin on vihdoin viimeinen pääsykoe ohi. Olin Tampereen yliopistolla filosofian valintakokeessa. Siispä niin, olen 19-vuotias tyttö, juuri lukiosta valmistunut ja toimittajan/valokuvaajan ammatista haaveileva. Tuonne valintakokeeseen piti lukea Pentti Määttäsen Filosofia - Johdatus peruskysymyksiin. Ajattelin, että voisin siitäkin jonkin moisen kirja-arvostelun kirjoittaa, koska kyseinen opus herätti kyllä ajatuksia.
Nyt kun kokeet ovat ohi, on vihdoinkin aikaa ja toivon mukaan pian myös jaksamista paneutua kirjallisuuden pariin aivan uudella innolla, suurella riemulla. Hankin tänään Tampereen kirjaston kirjastokortin ja kävin lainaamassa jo ensimmäiset kirjat!
Milan Kundera - Indetiteetti (tarttui vain, ei tietoa ei tunnetta, intuitio)
Richard Appignanesi & Chris Garrat - Postmodernismi vasta-alkaville ja edistyville (siinä oli kiva kuva)
Nelli Hietala - Lintujen käytännöllisyydestä (mielenkiintoinen graafisensuunnittelijan kansi)
Kaitaro & Roinila (toim.) - Filosofin kuolema (kuolemaaa!)
Fredrich Nietzsche - Epäjumalten hämärä (!) (on aina vähän kiinnostanut, uteliaisuus)
Tämän lisäksi tämän jälkeen aion postata tänne tämän vuoden ensimmäisen kirja-arvostelun. Se on minun lempikirjastani Nicola Barkerin Apposen avoinna -kirjasta. Kirjoitin tuon arvostelun jo toiseen blogiini ja sieltä tänne sen kopioin.
Blogin funktiona olkoon lukemisen riemukkuuteen havahtuminen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti